Miesten huoltaessa pyöriä, miulla oli maanaintai-iltana hyvin aikaa käydä kävelyllä ja tutustumassa kylään. Tiistaina Aki ja Timppa ehtivät myös esittelemään miulle kaupungin kauneutta.

Sibiu on hyvin samantyyppinen kaupunki, kuin monet muutkin keskieurooppalaiset kaupungit. Eniten se muistuttaa mielestäni kuitenkin Tallinnaa. Vanhoja, kauniita taloja on paljon ja useat niistä ovat värikkäitä. Talot ovat vaihtelevan kuntoisia ja aika heikkokuntoisissakin taloissa asutaan – huomaa, että sää on täällä kohtuullisen lämmin ympäri vuoden. Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että paikalliset pitävät hyvää huolta taloistaan ja siisti piha on tärkeä asia. Kaupungin katujen varrella olevissa taloissa on lähes poikkeuksetta korkeat, täysin suojaavat aidat. Ylempää, esim. sillalta näki, että pihat ovat siistejä ja kauniiksi laitettuja. Toki tuloerotkin ovat suuria ja eritasoisia asumuksia löytyy.

Sähkömiehen unelma. Talot ovat kauniita ja persoonallisia, mutta sähköjohdot kulkevat roikkuen ja sotkuisina. Usein tien yli risteilee jatkuva ja lukematon määrä johtoja.

Sibiun ratapihaa.

Talot ovat usein kauniin pastellin sävyisiä. Tässäkin sisäänkäynnissä on viehättäviä yksityiskohtia.

Sisäpihat ovat viehättäviä.

Uusia ja moderneja rakennuksia on jonkin verran, mutta vähemmistö.

Vastakohdat ovat suuria. Tämä talo sijaitsee edellisen kuvan modernia ostoskeskusta vastapäätä.

Tyypillinen näky Red Bull Romaniacs -kisan aikoihin.

Talomme lähellä sijainneen päiväkodin pihaa on somistettu kekseliäästi auton renkailla.

Kaupungin useat kirkot ovat kauniita ja koristeellisia. Biserica Ortodoxa Sfantul Nicolae.

Lutheran Cathedral of Saint Mary.

Joidenkin talojen seiniin on maalattu hienoja taideteoksia. Area B 52 / Bowling / Tennis de Masa.

Turnuri de Aparare Pastrate. Tämä näkymä voisi olla myös Tallinnasta. Etualalla Aki ja Timo.

Vanhojen talojen monimuotoiset katot olivat viehättäviä.

Vanhan kaupungin huonokuntoisempaa rakennuskantaa.

Ja parempikuntoista rakennuskantaa ”turistikadulla”. Kojuissa myytiin italialaista jäätelöä.

Leipomokioskeja oli paljon. Niistä leijaili ihana tuoksu.

Vanhan kaupungin kaunis aukio, The Large Square – Targul de Cranicun sin Sibiu, oli täynnä erilaisia kyyhkysiä.

The Stairs Tower – Turnul Scarilor.

Ruoka ja ruokatarvikkeet ovat Romaniassa todella edullisia. Minnan ruokaostoksista kertyi jokaiselle viikon jälkeen maksettavaksi vajaat 16 euroa. Kävimme useita kertoja syömässä illallista läheisessä paikallisten suosimassa pikkutavernassa nimeltään restaurant Prima. Englantia siell ei osattu, mutta ruokalista oli sentään myös englanniksi. Ruoka oli yksinkertaista, mutta todella herkullista. Ruokalistalta piti valita kaikki osaset erikseen. Miuta miellytti eniten ateria, johon valitsin täyden salaattilautasen sekä kanaa ja kasviksia vartaassa. Perunalisukkeet olivat myös herkullisia, mutta kuumina pääasiassa autossa istuen vietettyinä päivinä kevyempi vaihtoehto houkutti. Vihannekset olivat todella herkullisia ja esim. tomaatti maistui taivaalliselle eikä suu kipeytynyt sen syönnistä yhtään. Kolme tai neljäkin ihmistä söi tuossa ravintolassa yhteensä n. 100 leillä eli 20 eurolla. Lauantai-iltana kävimme kisan päättymisen kunniaksi koko porukalla syömässä vanhassa kaupungissa Kulinaria-nimisessä turistiravintolassa. Siellä hinnat olivat selvästi kalliimmat ja ruoka oli suoraan sanottuna todella huonoa. Saimme taas muistutuksen, että turistiravintolat kannattaa kiertää kaukaa.

Monella pihalla viljellään esim. viinirypäleitä tai luumuja. Kaupungissakin pihoilla saattaa olla koirien ja kissojen lisäksi myös kanoja. Jossain meidänkin talomme lähinaapurissa oli kanoja ja aamuisin innokkaasti kiekuva kukko. Meitä se ei Akin kanssa haitannut, sillä olemme kotona tottuneet kukon kiekunaan. Muilla taisi olla vähän hankaluuksia pystyä nukkumaan ilman korvatulppia. Koiria näimme kaduilla paljon, mutta useimmilla niistä oli panta kaulassa. Jonkin verran näkyi toki ihan selkeitä kulkukoiriakin.